Yleiskaavan ongelmakohtia

Johdanto

Kaupunginvaltuusto päätti Tuomarinkylän asemakaavan hyväksymisen yhteydessä 12.12.2012, että kartanon ympäristön täydennysrakentamisselvityksessä tulee ottaa huomioon alueen kulttuurihistorialliset arvot ja sen asema osana Helsinkipuistoa sekä että mahdollisen täydennysrakentamisen yhteydessä tulee turvata ratsastus- ja koiratoiminnan jatkuminen. Yleiskaava ei noudata näistä kriteereistä yhtäkään.

1. Lajissaan ainoan koirakeskuksen toiminta loppuu, ellei yleiskaava muutu

Yleiskaavassa koirakeskuksen tilalle Uusipeltoon on merkitty asuntovaltainen alue A2. Koirille ajateltu uusi paikka alueen pohjoisosassa on toimintaan soveltumaton ja aivan liian pieni  (rakennukset, pysäköinti, rata- ja maastojuoksualueet, kisa- ja näyttelyaikaiset tilatarpeet). Talkoilla rakennetun koirakeskuksen siirtoon ei ole varoja eikä maksajaa. Suomi menettää kansainvälisen kilpapaikan.

2. Yleiskaava ei turvaa ratsastuskeskuksen toimintaa, vaan uhkaa kasvavan, tyttö- ja naisvaltaisen lajin toimintaedellytyksiä Helsingissä

Tallit on laajennettu uuden eläinsuojelulain mukaisiksi siitä lähtökohdasta, että asemakaavaan varatun kv-mitat täyttävän kisamaneesin voi rakentaa. Kannattavuuslaskelmat pettävät. Yleiskaava kaataa maneesihankkeen, sillä kisapysäköintiin suunnitellut nurmivahvistetut pellot on osoitettu asuntorakentamiseen. Maneesin piti palvella Helsinkipuiston yleissuunnitelman mukaisesti kaikkia alueen ulkoilijoita. Kasvava hevosmäärä (140->170) vaatii sekä nykyiset että toteuttamattomat maastoreitit. Yleiskaava leikkaa maastoreiteistä noin puolet ja hävittää hevosten ainoan metsäreitin. Korvaavien reittien rakentaminen turvallisesti on mahdotonta. Tiivis asuinalue ratsutallien kyljessä tietää vaaratilanteita asukkaille, hevosharrastajille ja muille liikkujille. Pelästyvä hevonen yrittää paeta. Jos se ei onnistu, voi hevonen potkia.

3. Yleiskaava ei ota huomioon Tuomarinkylän kartanoalueen luonto- ja kulttuurihistoriallisia arvoja ja sivuuttaa kaikki suojelumerkinnät

Kartano peltomaisemineen on suojattu useilla oikeusvaikutteisilla merkinnöillä. Yleiskaava sivuuttaa ne. Esimerkiksi runkolinja 560 siirtyy esityksessä raiteille siten, että nykyinen reitti linjautuukin Malmilta Pukinmäenkaaren tärkeää viheryhteyttä pitkin Vantaanjoen yli ja Tuomarinkylän kartanoalueen halki. Se tekisi suuren maisemavaurion Tuomarinkylän kartanon RKY-alueeseen ja valtakunnallisesti arvokkaaksi luokiteltuun Vantaanjokilaaksoon, Natura-alueeseen, sekä heikentäisi ratkaisevasti paikan luonto- ja virkistysarvoja. Muutos jättää myös Tapaninvainion ja Siltamäen runkolinjan ulkopuolelle: Kirkonkyläntien ja Tapaninkyläntien 3 pysäkkiä poistuvat. Uusi linjaus palvelisi vain Pukinmäkeä, jolla jo on erinomaiset raideliikenneyhteydet. Lisäksi Pukinmäenkaari on pientalovaltainen. Sinne ei voi täydennysrakentaa toisin kuin runkolinja 560:n nykyreitille Kirkonkyläntie-Tapaninkyläntie-Vanha Tuusulantie.

4. Yleiskaava ei edistä, vaan vie mahdollisuudet tehdä kartanoalueesta Helsinkipuiston yleisen virkistyksen keskus

Yleiskaavassa Tuomarinkylän kartanoalueen länsipuoli siirtyy julkisesta tilasta yksityiseksi. Uusipelto Helsinkipuiston ydinalueella rakennetaan varsin tehokkaasti. Lisäksi asuntorakentamiseen on osoitettu Tuomarinkylän kartanoalueeseen rajautuva Siliuksenmäen metsä. Se ja Lystikukkula muodostavat tärkeän, alueen ainoan metsän. Yleiskaava vie edellytykset tehdä kartanoalueesta Helsinkipuiston yleissuunnitelmassa mainittu puiston yleisen virkistyksen keskus, eikä se ole sopusoinnussa yleissuunnitelman ja Helsinkipuiston osa-alueittaisten kehittämisperiaatteiden kanssa. Ne kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi äskettäin, 7.2.2012.

LIITE      Helsinkipuiston keskiosan ydin- ja reuna-alueet, Helsinkipuiston yleissuunnitelma, s. 46

2 kommenttia artikkeliin ”Yleiskaavan ongelmakohtia”

  1. Olen surullisena seurannut maakuntakaava- ja yleiskaavakeskustelua Tuomarinkylän osalta. Vaikka Lystikukkulan pitäisi olla ” muinaismuistolain mukaan rauhoitettu alue”, ei poliittiset tahot näytä asialle antavan mitään arvoa. Luonnonarvoja on listattu jo aiemmin, lattakärpäset, lepakot, lehtopöllöt huomioiden. Lisäisin vielä listaan Lystikukkulalla nyt jo 7.ttä vuotta peräkkäin pesivää kanahaukkapariskuntaa. Kanahaukkahan on rauhoitettu ja niiden pesintäympäristöjä on pääkaupunkiseudulla kovin vähän. Raidelinjan rakentaminen keskelle Lystikukkulaa tulee vääjäämättä tuhoamaan kanahaukkojen pesäpuut ( pesiä on 4, joissa haukat vuorovuosin pesivät). Taigan uunilintu, hippiäinen ja paljon muita harvinaisia lintulajeja on tavattu Lystikukkulan metsässä ja läheisessä Tuomarinkylän puistossa.
    Toivoisi kaupunginhallituksen/ valtuuston edustajien tekevän luontoretken kanahaukan pesäpuiden maisemiin ja miettivän vielä kerran, onko todella niin, että luontoarvoilla ja rauhoitusmääräyksillä ei ole mitään paino-arvoa, kun on kyse kaavoituksesta ja raideliieknteen sijoittamisesta keskelle katoavia luontoalueita…
    Myös peurat oleskelevat Lystikukkulalla ja hakevat suojaa alueen ainoasta metsiköstä. Supeja, kettuja, mäyriä on myös samaisella kukkulalla.
    Tervetuloa tutustumaan katoavien luontoarvojen äärelle! Voin lähteä oppaaksi tarvittaessa!

    Vastaa

Jätä kommentti