Tiedote 19.3.2015: Raitiotie nousee pari metriä peltojen yläpuolelle?

Tapaninvainion asukasillassa puolustettiin voimakkaasti Tuomarinkylää ja ihmeteltiin aikeita nostaa raitiotie ilmaan kolistelemaan halki kulttuurimaiseman.

Tapaninvainion kaupunginosayhdistys järjesti asukasillan Tuomarinkylän naapurissa keskiviikkona 18.3.2015. Staffansbyn ala-asteella pidettyyn iltaan oli kutsuttu Pro Tuomarinkylä -liikkeestä alustajaksi Tapaninvainiossa asuva Risto Suominen.

Ennen Risto Suomisen esitystä Helsingin kaupungin kaupunkisuunnitteluviraston yleiskaavaa tekevät arkkitehdit Kati Kivelä ja Tapani Rauramo kertoivat Tuomarinkylän kaavaluonnoksesta.

He sanoivat, että kaupunkisuunnittelulautakunta on pyytänyt yleiskaavatoimistolta uuden luonnoksen Tuomarinkylästä. Syynä on eittämättä kaupungin kirjaamoon tulvinut runsas asukaspalaute.

Yleisö oli ällikällä lyöty, kun arkkitehti Tapani Rauramo esitti, että raitiovaunuille tulisi Vantaanjoen yli silta Pukinmäenkaarelta kohti Tuomarinkylää.

Ällistystä lisäsi se, että arkkitehdin mukaan kiskot nostetaan pari metriä maan pinnan yläpuolelle, jolloin ulkoilijat ja ratsastajat voivat mennä kiskojen ali. Tämä ilmasilta ei menisi vain joen yli, vaan arkkitehdin puheet viittasivat siihen, että rakennelma jatkuisi ilmeisesti ainakin suojellulle Lystikukkulalle.

Lystikukkula_IMG_5523

Raitiotie menisi hevos- ja lenkkipolun päältä. Raide kääntyisi edessä näkyvän Lystikukkulan luota oikealle. Muinaismuistolailla suojeltu Lystikukkula on harvinaisen leppälattarin ja lepakoiden reviiriä.

Kaavoittajien esityksen jälkeen virisi vilkas keskustelu. Kaikissa asukaspuheenvuoroissa vastustettiin jyrkästi aikeita tuhota Tuomarinkylän kulttuurimaisema.

Seuraavaksi estradille pääsi Risto Suominen. Hän kertoi satapäiselle yleisölle, että Pro Tuomarinkylä -liike sai alkunsa yleiskaavan luonnoksesta. Suominen kertoi faktoja Tuomarinkylästä ja kuvaili, kuinka yleiskaavan luonnostelema asuntorakentaminen ja pikaraitiotielinjaus turmelisi Tuomarinkylän kartanon luonto-, virkistys- ja harrastusarvojen kokonaisuuden.

Lopuksi Suominen opasti ihmisiä vaikuttamaan. Hän kehotti kaikkia muun muassa ottamaan yhteyttä siihen poliitikkoon tai valtuutettuun, jota on edellisvaaleissa äänestänyt ja kertomaan kantansa hänelle. Riston esityksen perustana olleet kalvot vaikuttamiskeinoineen voit lukea liitteestä (esitys).

Lisätiedot medialle:

Anu Heinonen, Pro Tuomarinkylä, p. 040 723 6279, anuoheinonen@gmail.com

7 kommenttia artikkeliin ”Tiedote 19.3.2015: Raitiotie nousee pari metriä peltojen yläpuolelle?”

  1. Nimimerkille Nimby P: Busseillakin Tuomarinkylän kartanolle pääsee hyvin: Helsingin keskustasta päin kulkevat 64, 611, 70V ja 67. Busseista 611 ja 70V pysähtyvät aivan kartanon kulmille. Eikun retkeilemään, jos intoa riittää:
    http://www.hel.fi/hel2/ymk/julkaisut/oppaat/retkiopas/
    http://www.hel.fi/hel2/ymk/julkaisut/oppaat/esitteet/Lusu_esite/Sivut46-47.pdf

    Onko jossain nähtävissä mielipideselvitys, kuinka moni kaupunkilainen, turisti ym. matkaaja aikoisi käyttää ehdotettua raitioliikennettä, mille pysäkille asti, kuinka usein matkustaa jne? Onko selvitetty, hoituisiko liikenne raitioliikenteen sijasta kokonaan uusilla bussilinjoilla tai nykyisten linjojen (Vanhaa Tuusulantietä ajavien 70V, 611) vuorovälejä tihentämällä raitioliikenteen sijasta? Entä miten pystytään arvioimaan, kuinka moni suunnitellun asuinalueen asukkaista tulee käyttämään julkisia liikennevälineitä vai käyttävätkö omaa autoa vaikka raitiotielinja olisikin olemassa? Entä jos suunnitellulla linjalla matkustaminen on lähinnä työmatkaliikennettä, pitääkö tätä varten todella olla raitiotielinja?

    Varmaankin Helsingin alueelta löytyy sellaisia paikkoja rakentamiselle, ettei olemassa oleva metsäluonto, ratsastusalueet, kartanomaisemat ja peltomaisemat tuhoudu. Luontoarvot kaupungissa on sentään huomioitu julkaisussa..: http://www.hel.fi/static/hkr/julkaisut/2011/luonnonhoito_web.pdf
    (ks. s. 10-11)

    Luonnonympäristön merkityksestä ihmisen terveydelle, ks.:
    http://www.aka.fi/Tiedostot/Tiedostot/ASUMINEN/ASU-LIVE_Tyrv%C3%A4inen,%20Pasanen.pdf
    http://www.ecehh.org/research-projects/urban-green-effects/

    Kaupungissa toivoisi olevan kaikkien ulottuvilla luonnonvaraisia pikkumetsiköitä ja metsiköitä joissa on hoidettuja pikkupolkuja ulkoilijoille. Kaikki jotka ovat lapsuudessa saaneet leikkiä luonnonvaraisessa metsässä, muistavat sen varmastikin lapsuuden parhaina hetkinä! Koska lähimetsässä samoilu 🙂 arkiliikuntana ei tietenkään onnistu urbaanissa ympäristössä asuville ja sisäliikunnallakin on ystäviä, ehdotan että liikuntamahdollisuuksia Helsingin keskustassa lisättäisiin. Toivon että rakennettaisiin monipuolinen liikunta- ja uintikeskus Töölönlahden alueelle KESKUSTAKIRJASTOHANKKEEN JA TUOMARINKARTANON ALUEELLE SUUNNITELLUN RAIDELIIKENTEEN KUSTANNUSTEN SIJAAN. Liikuntakeskus voisi houkutella turisteja, ja keskeisen sijainnin ansiosta sen käyttö olisi varmastikin runsasta myös Helsingin ulkopuolella asuvien keskuudessa.

    Vastaa
    • Hei Riitta, kiitos omalla nimellä jätetystä kommentista!

      Kysymykseesi viitaten; omiin silmiini ei ole osunut mielipideselvitystä tms. dokumenttia, missä kaupunkilaisilta olisi näistä asioista kysytty. Yleiskaava-aineistojen aika korkeassa pinossa on muun muassa kaupunkisuunnitteluviraston oma selvitys (Jokeri 2, maan käytön kehittämisperiaatteet) http://www.hel.fi/hel2/ksv/julkaisut/yos_2013-7.pdf josta ilmenee jonkin verran perusteluja raideajatukselle. Muutakin aiheeseen liittyvää yleiskaava.fi-sivulta löytyy, mm. Saavutettavuuden vaikutus alueiden vetovoimaan -selvitys: http://www.hel.fi/hel2/ksv/julkaisut/yos_2013-13.pdf .

      Terveisin Anu

      Vastaa
  2. Hei Nimby, näin kaavoittajakin varmasti ajatteli tätä ajatusta esitellessään. Mutta jos hevosia ja niiden sielunelämää yhtään tuntee, niin sillalla kulkeva raitioliikenne on kyllä aika vaarallinen hevosen kanssa liikkuessa. Siltarakenteet aiheuttavat jo ilman raitiovaunuakin vaaratilanteita, puhumattakaan siitä, että juna tai raitiovaunu pyyhältää hevosen yli. Hevonen on biologisesti arka pakoeläin ja reagoi mm. ääniin tai muihin yllätyksiin pakenemalla nopeasti paikalta. Ratsastaja ei välttämättä pysty hevosta ohjaamaan siinä tilanteessa mitenkään. Raideliikennettä ei ole mikään pakko linjata joen yli ja peltojen läpi, itse asiassa kaupunginkin alkuperäinen ajatus oli vetää se Tuusulantien varteen.

    Leyla, olet oikeilla jäljillä. Kuten todettua, tässä on vaaranpaikkoja luvassa. Toisin sanoen siltaratkaisu ei ole sen parempi kuin aiemmin kaavailtu ”nurmiratikkakaan”. Ratsastusreitit katkeavat molemmissa tapauksissa.

    Vastaa
  3. Aika harvassa on hevonen jonka hermo kestää yliajavan junan… Eikä mä niiden hevosten mielenterveydestä ole huolissani, vaan ratsastajien turvallisuudesta. Kuinkakohan monta sairaalareissua tällä saataisiin aikaan?

    Vastaa
    • Jos hevosella ei voi ratsastaa turvallisesti tallin ympäristössä, sen paikka ei ole ratsastuskäytössä. Yhteiskunta ei voi hyväksyä että yhteisiä varoja käytetään sellaisiin harrastuksiin joihin liittyy olennaisena osana suuri vammautumisriski.

      Helsingissä ei ole riittävästi ”sellaisia paikkoja rakentamiselle”, ettei ”olemassa oleva metsäluonto, ratsastusalueet, kartanomaisemat ja peltomaisemat” olisi myös tarpeen asuintontteja kaavoitettaessa; kaikki muut paikat on jo täynnä, teillä ei ole riittävän montaa miljoonaa euroa joka vuosi maksaa näiden hukkatilojen käytöstä. Tilaavievät harrastukset joutuvat siirtymään Hyvinkään tasalle tai kauemmas, kaupunkiin kuuluu vain tiiviit korttelit ja niiden mahdollistama yhteisöllinen ajanvietto monikulttuurisissa, virkeissä ja elinvoimaisissa umpikortteleissa. Hevos- ja koiraharrastajilla ei ole niitä satoja miljoonia, tai edes intressiä maksaa niitä, jotka tarvittaisiin näiden alueiden pitämiseen pienen piirin käytössä.

      Kansa maksaa jo nyt moninkertaisesti enemmän umpikortteleista kuin autoriippuvaisista lähiötonteista kaukana palveuista, joten he haluavat umpikortteleita kaikkialle Helsinkiin. Te ette voi yleistää yksinäisiä mielipiteitänne koko kansaan, markkinataloudessa jo asuntojen hinta kertoo että te olette jo tällä alueella sosiaalisesti väärässä. Jos te olette sitä vähemmistöä joka haluaa katsella metsää yksin, teidän kannattaisi muuttaa esim. Hyvinkään taakse. Te voitte ihan itse valita asuinpaikkanne, tieteellisesti perusteltu menestyvä Helsinki ei kaipaa tilaa tuhlailevaa, autoiluun perustuvaa ja yksinäisyyteen kaipaavaa elämäntapaanne.

      Vastaa
      • Hei Lisää kaupunkia Helsinkiin,

        ettet nyt sortuisi itse yleistämään – tai ehkä haluatkin vain provosoida. Helsingin kaupunki saati kaupunkilaiset itse eivät halua koko alueestaan umpikorttelia eivätkä ole ajamassa tilaa vieviä harrastustoimintoja ”Hyvinkään tasalle”. Tämähän tarkoittaisi myös siirtoa kaupungin alueella oleville kymmenille ja taas kymmenille jalkapallokentille ja jäähalleille?

        Useaan muuhunkin kohtaan kirjoituksessasi voisin kommentoida, mutta todettakoon nyt vain se, että Tuomarinkylä ei ole pienen piirin käytössä. Pelkästään koiraharrastajia käy alueella vuosittain kymmeniä tuhansia.

        Kevätterveisin Anu, Pro Tuomarinkylä

        Vastaa
  4. Vaikuttaa hyvältä suunnitelmalta, ei haittaa liikkumista, parantaa liikenneyhteyksiä ja tuo turisteja nauttimaan idyllisestä Tuomarinkylästä. Ikävä että osa jengistä haraa vastaan, vaikka tästä olisi hyötyä kaikille.

    Vastaa

Jätä kommentti