Kaupunginmuseo: Rakentamisen mitoitusta arvioitava uudelleen

kartta vaaka ratsastein YLEISKAAVA-DOMI

Kaupunkisuunnitteluvirasto käsittelee parhaillaan yleiskaavaehdotuksesta jätettyjä muistutuksia (1444 kpl) sekä viranomaisilta ja naapurikunnilta pyydettyjä lausuntoja 64 kpl). Yksi lausunnoista on Helsingin kaupunginmuseon johtokunnalta, joka ehdottaa yleiskaavaan muutoksia mm. Tuomarinkylän valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön alueelle. Vaikka kaupunkisuunnittelulautakunta pienensikin rakentamiselle varattavaa aluetta Tuomarinkylän kartanoalueella, rakentamisen tehokkuutta nostettiin samalla. Kaupunginmuseon johtokunta pitääkin kartanoalueen rakennusperinnön ja arvokkaan maisema-alueen keskeisten arvojen säilymistä edelleenkin uhattuna. Johtokunta edellyttää, että RKY-alueeseen liittyvässä kaavasuunnittelussa mitoitusta arvioidaan uudelleen niin, että alueen kulttuurihistorialliset arvot otetaan paremmin huomioon. Lue koko lausunto täältä.

Tuomarinkylä_kartta

Museovirasto tyytymätön yleiskaavaehdotukseen

museovirasto

Museovirasto toteaa 11.2.2016 päivätyssä 10-sivuisessa lausunnossaan, että yleiskaavaehdotus on kehittynyt kulttuuriympäristöjen kannalta hyvään suuntaan, mutta ei kuitenkaan täytä valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kulttuuriympäristöä koskevaa erityistavoitetta. Vaikutukset maisemaan, kaupunkikuvaan ja kulttuurimaisemaan, rakennusperintöön ja muinaisjäännöksiin on selvitetty ja esitetty puutteellisesti. Museovirasto vaikuttaa tyytymättömältä tähänastiseen vuorovaikutukseen, sillä lausunnossa kerrotaan, että ”suuri osa asioista on ollut esillä jo kaavaluonnosta koskevassa [Museoviraston] …

Lue lisää

Valomerkki: Helsinki on myös kartanoiden kaupunki

Tuomarinkyla_SirpaPaivinen

Valomerkissä 27.1.2016 julkaistu artikkeli (Marjo Hentunen) – Helsinki on myös kartanoiden kaupunki.

Helsingin tiheä ja hyvin säilynyt kartanoverkosto on Suomessa vertaansa vailla. Nykyään kartanot ovat tärkeitä luonto- ja virkistysalueita.

– Esimerkiksi Tuomarinkylä, jonka kantatila oli alun perin ratsutila, kuuluu näihin Vantaanjokilaakson upseerikartanoihin. Siellä on yhä viljelyssä olevia peltoja ja ratsastuskeskus. Lapset voivat aistia, millaista Helsingin pitäjän maanviljelyskulttuuri on aikoinaan ollut. Helsingin kaupungin omistukseen kartano siirtyi vuonna 1917, kertoo maisema-arkkitehti Ranja Hautamäki Aalto-yliopistosta.

Esimerkiksi Tuomarinkylää on suojellut se, että Vantaanjokilaakso on haluttu pitää pitkälti virkistysalueena. Osasyynä on se, että sinne on vaikea rakentaa. Kartanon syrjäinen sijaintikin vaikuttanee: rakentamispaineet eivät ole niin suuria. Tulevaisuudessa laajojen peltoalueiden säilyminen ei ole kuitenkaan itsestäänselvyys.

Kuva: Sirpa Päivinen. Viljelyä edelleen. Tuomarinkylän kartano on säilynyt hyvin, koska Vantaanjokilaakso on haluttu pitää virkistysalueena ja sinne on vaikea rakentaa.

Arkkitehtuurin tiedotuskeskus: Ranja Hautamäki väitteli ensimmäisenä maisema-arkkitehtina maassamme

Hautamäki-Väitöskirja-2016

Arkkitehtuurin tiedotuskeskuksen julkaisema tiedote 21.1.2016 – Ranja Hautamäki väitteli ensimmäisenä maisema-arkkitehtina maassamme.

Ranja Hautamäen tutkimus luo kattavan läpileikkauksen helsinkiläisten esikaupunkien urbanismiin: huvilapalstoituksesta ja varhaisesta esikaupunkiasutuksesta lähiöiden toteuttamiseen ja lopulta tämän päivän täydennysrakentamiseen. Työ tuo havainnollisella ja yllättävälläkin tavalla esiin historiallisten kartanoiden ja kartanoympäristöjen suuren merkityksen Helsingin kaupunkirakenteen ja rakennetun ympäristön muovaajina. Helsingin kaupunki on itse asiassa velkaa kartanoympäristöille, sillä niiden ansiosta helsinkiläisillä on nyt käytössään upeat virkistys- ja maisema-aluekokonaisuudet Tuomarinkylän kulttuurimaisemasta Viikin peltoihin.

Kuva.Kartanomaisematyypit ja niiden sijainti kaupunkirakenteessa. (Muokattu Helsingin kaupungin pohjakartasta). Kuva väitöskirjsta.

Lehdistötiedote 17.8.2015 – Taiteilijat vetoavat Helsingin päättäjiin Tuomarinkylän säilyttämisen puolesta

Inari Krohn_Suojelija 2015_ viivasyövytys, puupiirros, chine collee

Kaupunkiluonnon inspiroima taidenäyttely Malmitalolla 19.8. – 12.9. Kuvataiteilijat Sari Bremer, Inari Krohn, Maaria Märkälä, Aulikki Nukala, Leena Palonen, Johanna Pihlajamaa, Kirsti Puhakka ja Rauni Sipilä haluavat PRO HELSINKI-LUONTO -taidenäyttelyllä osallistua keskusteluun Tuomarinkylän tulevaisuudesta ja vedota kaupungin päättäjiin. Tuomarinkylään on suunnitteilla massiivista asuntorakentamista ja raideliikenneväylä peltojen poikki. Näyttelyn tarkoitus on herättää huomaamaan kulttuurihistoriallisen maiseman kauneus ja …

Lue lisää

Kaupunginmuseon ja Keski-Uudenmaan maakuntamuseon lausunto Helsingin yleiskaavaluonnoksesta

Lausunto löytyy kokonaisuudessaan täältä pdf.

Helsingin yleiskaavaluonnos ei täysin seuraa Uudenmaan 2.vaihemaakuntakaavan tavoitteita. Esimerkiksi Tuomarinkylän kartanon yhteyteen kaavaillun rakentamisen ja Vartiosaaren keskiosan täydennysrakentamisen yhteydessä on näillä eri kaavatasoilla ristiriita.

Esimerkiksi Tuomarinkylän ja Vartiosaaren osalta yleiskaavan rakentamistehokkuus on räikeästi ristiriidassa RKY-2009 rajaukseen ja kulttuuriympäristön sietokykyyn nähden.

Merkittävintä puuttuminen on ensimmäisen maailmansodan aikaiseen linnoitusvyöhykkeeseen, joka sijoittuu kaupunkirakenteessa suurelta osin tiivistyvälle esikaupunkivyöhykkeelle.

Tiedote 19.3.2015: Raitiotie nousee pari metriä peltojen yläpuolelle?

Pukinmäen matonpesupaikka

Tapaninvainion asukasillassa puolustettiin voimakkaasti Tuomarinkylää ja ihmeteltiin aikeita nostaa raitiotie ilmaan kolistelemaan halki kulttuurimaiseman. Tapaninvainion kaupunginosayhdistys järjesti asukasillan Tuomarinkylän naapurissa keskiviikkona 18.3.2015. Staffansbyn ala-asteella pidettyyn iltaan oli kutsuttu Pro Tuomarinkylä -liikkeestä alustajaksi Tapaninvainiossa asuva Risto Suominen. Ennen Risto Suomisen esitystä Helsingin kaupungin kaupunkisuunnitteluviraston yleiskaavaa tekevät arkkitehdit Kati Kivelä ja Tapani Rauramo kertoivat Tuomarinkylän kaavaluonnoksesta. He …

Lue lisää