SRL: Ratsastuksen trendit 2000-luvulla

FredSundwall

SRL:n tiedote 3.6.2015 – Tiivistelmä

Ratsastajainliiton seurapalvelupäällikkö Nina Kaipio arvioi, että ratsastustaharrastaa nykyään 170.000 suomalaista.

Ratsastus on tyttöjen ja naisten merkittävä liikuntalaji. Noin kuusi prosenttia ratsastusikäisistä aikuisista naisista harrastaa lajia, kuten myös joka viides 10–18-vuotiaista tytöistä ainakin jossain vaiheessa. Kasvu on ollut johdonmukaista myös miesten ja poikien osalta, heitä on lajissa nyt noin 10.000.

Muuttoliike kohdistuu tulevaisuudessa kasvukeskuksiin, pelkästään pääkaupunkiseudulle muuttaa puoli miljoonaa ihmistä vuoteen 2030 mennessä.

– Tämä asettaa painetta kuntien ratsastusolosuhteisiin. On tehtävä töitä, jotta ratsastusmahdollisuudet säilyvät ja palveluja on saatavilla myös lähiliikuntapaikoissa. Nykyisten tallien toiminta on turvattava ja varattava tilaa kaavoituksessa myös uudelle toiminnalle, kuten Vermon kehittämisessä ja Tuomarinkylän kaavoituksessa. Alan yrittäjien toimintaedellytykset on turvattava myös pienemmissä talleissa ympäri maan, Sundwall korostaa.

Suomen Ratsastajainliiton tiedote 3.6.2015

Ratsastus on muuttunut harrastuksena vuosien saatossa heijastaen myös yhteiskuntaa ja sen muutoksia. Kun Suomen Ratsastajainliitto perustettiin vuonna 1920, ratsastuksella oli vain kolme ratsastusseuraa kahdella paikkakunnalla, ja jäsenmääräksi kirjattiin 470 vuonna 1925.

Suomessa oli kuitenkin lähes 400.000 hevosta ja hevonen oli jokaiselle tuttu ratsuna ja kärryjen edessä, pääasiallinen käyttö oli maataloudessa ja kuljetuksissa. Koneet korvasivat hevosen työssä 1950-luvulta alkaen, ja 1980-luvulle tultaessa määrä oli alimmillaan vain noin 30.000.

Viime vuosisadan alussa ratsastus oli urheilu- ja kilpailumuotona lähinnä ratsuväen toimintaa, johon osallistui jonkin verran myös siviilejä. Armeijan luovuttua hevosista vaiheittain toisen maailmansodan jälkeen myös ratsastusurheilu koki notkahduksen. Siviiliväestön ratsastusharrastus voimistui hiljalleen 1960-luvulta lähtien ja kasvu on ollut siitä eteenpäin huikeaa. Hevosia on nykyään 75.000 ja valtaosa niistä on vapaa-ajan kumppaneina ratsuina ja raveissa

Ratsastuksen 2000-luvun ilmiöt

Ratsastajainliiton seurapalvelupäällikkö Nina Kaipio arvioi, että ratsastusta harrastaa nykyään 170.000 suomalaista. Arvio perustuu mm. Kansallisten liikuntatutkimusten tietoihin ja niiden jälkeiseen kasvutrendiin. Kun viime vuosituhannella puhuttiin tyttöjen lajista, nyt ikäikkuna on toinen.

– Harrastajamäärät ovat nyt kaksi ja puoli kertaa suuremmat kuin vuosituhannen alussa. Huomattavaa on, että aikuisten harrastajien määrä on enemmän kuin kolminkertaistunut noin sataantuhanteen. Aikuisten määrä nousi nuorten määrien edelle 2000-luvun alussa, nyt suhdeluku on 60/40 prosenttia, Kaipio toteaa.

Ratsastajainliitolla on 500 jäsenseuran ohella 350 jäsentallia. Ratsastuskoulut ovat lajin kivijalka.

–  Ratsastuskoulut tarjoavat puitteet harrastuksen aloittamisesta aina tavoitteelliseen valmentautumiseen koko elämänkaarella. Merkittävin muutos 2000-luvulla tallitoiminnassa on ollut tallien erikoistuminen ja toiminnan laadukkuus. Asiakkaat arvostavat hyviä puitteita ja palveluja. Ratsastajainliiton laatutallijärjestelmän suosio on tästä hyvä esimerkki.

Ratsastus on tyttöjen ja naisten merkittävä liikuntalaji. Noin kuusi prosenttia ratsastusikäisistä aikuisista naisista harrastaa lajia, kuten myös joka viides 10–18-vuotiaista tytöistä ainakin jossain vaiheessa. Kasvu on ollut johdonmukaista myös miesten ja poikien osalta, heitä on lajissa nyt noin 10.000.

– Harrastus on urbanisoitunut ja siirtynyt kasvukeskusten lähelle. Niiden lähikunnissa tallien määrä on kasvanut räjähdysmäisesti. Tyypillinen ratsastajan profiili on 30–65-vuotias nainen, joka on kiinnostunut luonnosta ja eläimistä. Harrastus aloitetaan usein uudelleen myös oman lapsen kanssa.

Ratsastajainliitto on selvittänyt lajin profiilia laajoilla kyselyillä. Kattavaan harrastajakyselyyn vuonna 2012 vastasi yli neljä tuhatta, viime vuonna selvitettiin yli 60-vuotiaiden ratsastusharrastusta ja keväällä 2015 tehtiin jäsenistölle tyytyväisyyskysely.

– Merkittävin syy ratsastuksen vetovoimaan on itse hevonen ja ainutlaatuinen kumppanuus sen kanssa. Muitakin syitä löytyy, kuten kuntoilu, pääsy irti arjesta, vastapaino hektiselle elämälle, elämykset ja yhteisöllisyys. Moni löytää ystäväpiirin talliympäristöstä, Kaipio näkee.

Tärkeitä valintoja vuosien varrella

Suomen Ratsastajainliitto ei ole tyytynyt seuraamaan trendejä sivusta, vaan toimintaa on kehitetty jatkuvasti useasta näkökulmasta. Lajin yhteiskunnallista merkitystä ja harrastepaikkojen tarvetta on tuotu esiin edunvalvonnassa monin tavoin.

–  1990-luvun loppupuolella nähtiin, että harrastuksen luonne tulee muuttumaan ja aikuiset tulevat lajin pariin. Tallityttökulttuurin ohelle nousevaan aikuisharrastajien buumiin varauduttiin erityisesti kuntien kaavoitukseen ja rakennusjärjestyksiin vaikuttamalla. Yhteiskunnallisten projektien ja tutkimusten kautta luotiin määrätietoisesti suosituksia kuntapäättäjille ja tuotiin esiin myös hevosalan yhteiskunnallinen merkitys, Ratsastajainliiton pääsihteeri Fred Sundwall kertoo.

– Myös naisten ja miesten yhdenvertaista oikeutta harrastaa liikuntaa on korostettu. Julkinen liikuntapaikkarakentaminen on palvellut enemmän poikien ja miesten liikuntaa. Nykyään kunnissa ymmärretään hevostalouden tärkeys ja toimintaan satsataan yhä enenevissä määrin. Hevosala tuo hyvinvoinnin ja liikuntamahdollisuuksien ohella kuntiin työpaikkoja, veronmaksajia ja se elävöittää maaseutua.

Edunvalvontayhteistyö alan muiden järjestöjen kanssa jatkuu edelleen vahvana, tuoreimpana menestyksenä edistysaskelet lannanpolttokysymyksessä, joka nostettiin mukaan uuteen hallitusohjelmaan.

Monimuotoisuus on ratsastuksen vahvuus

Liiton jäsentallijärjestelmä on kehittänyt ratsastuskoulujen toimintaa systemaattisesti 1970-luvulta alkaen tärkeinä tavoitteina mm. turvallisuus, ammattitaitoinen henkilökunta ja hevosten hyvinvointi. Ratsastus on yksi tasa-arvoisimpia lajeja, jossa naiset ja miehet sekä eri-ikäiset kilpailevat toisiaan vastaan aina olympiatasolla asti. Tasa-arvoisuus on kattavaa, ja vammaisratsastus integroitiin liittoon jo 1990-luvulla.

– Yksi merkittävä viime vuosien trendi on ratsastuksen nousu green care -tekijäksi. Hevonen on mukana ammattimaisessa terapiatoiminnassa, syrjäytymisen ehkäisyssä ja lisäämässä monin tavoin ihmisten hyvinvointia, Kaipio näkee.

Myös seuratoiminnassa naisten tuleminen näkyy vahvasti seuran johtopaikoilta toiminnan monimuotoistumiseen, satsataan oheisliikuntaan, omaan ja hevosen hyvinvointiin ja profiloidutaan erilaisiin toiminnan muotoihin. Verkostoituminen muiden seurojen sekä muiden lajien kanssa on tätä päivää.

Taantuma on tosin tuntunut myös ratsastuksessa, mitä indikoi se, että lasten ja nuorten jäsenmäärä Ratsastajainliitossa kääntyi ensi kerran hienoiseen laskuun vuonna 2014.

–  Lasten ja nuorten harrastaminen on meillä fokuksessa. Sinettiseurat ja niiden toiminnan edistäminen on meille strateginen valinta, kuten seuratoiminnan kehittäminen ylipäänsä, Kaipio painottaa.

Ratsastuksen tulevaisuus?

Kun puhe kääntyy tulevaisuuden tarkasteluun, päästään Fred Sundwallin yhteen mieliaiheeseen. Historia on mielenkiintoista, mutta vielä jännittävämpää on pohtia mitä tulevaisuus tuo.

– Ratsastuksella on valtava potentiaali. Yli miljoona suomalaista on kiinnostunut luonnosta ja eläimistä, ja hevosista kiinnostuneita on 500.000.

Ratsastajainliiton tekemien selvitysten perusteella ratsastuksen suosio yli 60-vuotiaiden parissa on kasvussa. Lajissa jatketaan usein pitkälle eläkevuosiin, ja harrastus jopa aloitetaankin vasta kypsemmällä iällä.

– Puolet väestöstä on yli 50-vuotiaita ja yli 30 prosenttia yli 65-vuotiaita vuonna 2030. Myös tähän pitää varautua toiminnassa ja palvelutarjonnassa. Ikääntyvät ovat tulevaisuudessa yhä pidempään hyväkuntoisia ja heillä on ajalliset ja taloudelliset resurssit harrastamiseen ja mikä tärkeintä – he haluavat kyselymme perusteella jatkaa harrastustaan.

Muuttoliike kohdistuu tulevaisuudessa kasvukeskuksiin, pelkästään pääkaupunkiseudulle muuttaa puoli miljoonaa ihmistä vuoteen 2030 mennessä.

– Tämä asettaa painetta kuntien ratsastusolosuhteisiin. On tehtävä töitä, jotta ratsastusmahdollisuudet säilyvät ja palveluja on saatavilla myös lähiliikuntapaikoissa. Nykyisten tallien toiminta on turvattava ja varattava tilaa kaavoituksessa myös uudelle toiminnalle, kuten Vermon kehittämisessä ja Tuomarinkylän kaavoituksessa. Alan yrittäjien toimintaedellytykset on turvattava myös pienemmissä talleissa ympäri maan, Sundwall korostaa.

Tulevaisuudessa eläinsuojelulliset näkökulmat ja luontoarvot nähdään eri tavoin kuin ennen.

– Yhteiskunnallista keskustelua eettisestä eläintenpidosta ja käsittelystä on pidettävä yllä. Meillä on vastuullinen ja aktiivinen rooli tiedonjaossa hevosten hyvinvointia ajatellen.

Hevosen hyvinvointi on tärkeä asia – samoin ihmisen.

– Luemme jäsenkyselyt suurella tarkkuudella ja haemme merkkejä harrastuksen ja hevosalan muutostrendeistä samalla kun analysoimme koko urheilun kenttää. Jo nyt näkyy selvästi, että hevosharrastajat hahmottavat itsensä yhä enemmän urheilun näkökulmasta. Tulevaisuudessa tallit tarjoavat myös ratsastusta tukevia oheisliikuntapalveluja, kuten vaikkapa pilatesta ja joogaa. Myös kiinnostus matkailu- ja vaelluspalveluihin on vahvassa kasvussa, Sundwall hahmottaa.

Sundwall näkee, että Suomessa on laaja hevosihmisten heimo, jonka sisällä on monta pienempää heimoa kilpailijoiden ja harrastajien ohella esimerkiksi ratsastuksen eri lajeihin tai hevosrotuihin liittyen.

– Hevonen on voimakas yhdistävä tekijä. Heimolaisuus näkyy siinä, että hevosala kysymyksineen koetaan omaksi ja tärkeäksi. Tämä on iso vahvuus meidän yhteisessä edunvalvonnassamme, Sundwall kiteyttää.

Lisätietoa 
Pääsihteeri Fred Sundwall, fred.sundwall@ratsastus.fi , 0500-811 453
Seurapalvelupäällikkö Nina Kaipio, nina.kaipio@ratsastus.fi ,040 1974 572

Kuva: Fred Sundwall ja Wilma Flink, 12, Mahdollisuuksien hevonen -päivässä Vihdin ratsutallilla, kuva SRL / Sonja Holma.

Uudenmaan liitto: Neloskaavan palautetta perataan parhaillaan.

Viherrakenne ja logistiikka palautteen kärjessä. 

Kuva: Uudenmaan liitto

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavaan on tullut runsaasti palautetta. ”Neloskaavan luonnoksesta jätettiin yhteensä 350 mielipidettä ja 79 lausuntoa. Palautetta saatiin tasaisesti eri tahoilta – sekä viranomaisilta, elinkeinoelämältä, järjestöiltä että kansalaisilta. Eniten palautetta saatiin odotetusti laajasta viherrakenneteemasta, ja erityisesti sen uuden luo-merkinnän (luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeät alueet) tulkinnasta. Lausunnoissa ehdotettiin runsaasti alueiden tarkistuksia, ja toivottiin virkistysalueiden sekä ulkoilureittien …

Lue lisää

Helsingin Uutiset: Uusi kärpäslaji löytyi – uhka Helsingin kasvulle?

Helsingin Uutisten juttu 13.5.2015 – Uusi kärpäslaji löytyi – uhka Helsingin kasvulle?

Uhkaako uusi kärpäslaji Helsingin rakentamissuunnitelmia Haltialan ja Tuomarinkylän metsäalueiden lähellä?

Koko Suomessa aikaisemmin tuntematon leppälattari löytyi äskettäin Haltialan Niskalan puulajipuiston lähistöltä ja Tuomarinkylän kartanon eteläpuoleiselta Lystikukkulan metsikköalueelta.

Tiedote 12.5.2015 – Antoisia keskusteluja useiden valtuustoryhmien kanssa

PRO_Iskuryhma_20150325

Pro Tuomarinkylä asetti tavoitteeksi tavata kevään aikana kaikki Helsingin kaupunginvaltuuston valtuustoryhmät. Tapaamisten tarkoitus oli viedä yleiskaavasta päättäville valtuutetuille viestiä Tuomarinkylän alueen kaavoittamisen ongelmakohdista. Yleiskaava ja sen liiteaineistot muodostavat massiivisen tietopaketin, eivätkä valtuuston jäsenet yleisesti ottaen ole vielä ennättäneet perehtyä sen yksityiskohtiin. Kaikkia tapaamiamme valtuustoryhmiä on kiinnostanut kuulla mielipiteemme pikaraitiotien linjausvaihtoehdoksi sekä näkemyksemme siitä, mihin Tuomarinkylän …

Lue lisää

PRO Tuomarinkylä Show Hau Roadshow tapahtumassa 10.5.2015

ShowHau

PRO Tuomarinkylää oli edustettuna Show Hau Roadshow tapahtumassa 10.5.2015. Tapahtuma oli suunnattu koira- ja lapsiperheille, joita oli saapunut paikalle sankoin joukoin. Osalle Tuomarinkylän tilanne oli entuudestaan tuttu, mutta osalle tilanne tuli uutisena. Adressiin saimme kerättyä monta uutta nimeä ja samalla myös jaettua tietoa eteenpäin. Tapahtumassa tehty PRO Tuomarinkyläläisen Ari Kimmon haastattelu on kuultavissa PRO Tuomarinkylän …

Lue lisää

Tiedote 6.5.2015: Tuomarinkylän puolesta annettu asukaspalaute näkyi ja kuului valtuuston lähetekeskustelussa

Valtuuston lähetekeskustelu

Helsingin kaupunginvaltuusto kävi yleiskaavaluonnoksesta lähetekeskustelun tiistaina 5.5.2015. Jo pitkän keskustelun alkumetreillä kävi selväksi, että päättäjät ovat panneet merkille Tuomarinkylän harrastus- ja virkistystoimintojen ja kulttuuriarvojen säilyttämisen puolesta annetun runsaan asukaspalautteen. Valtuutetut käyttivät yleiskaavaluonnoksesta yli 40 puheenvuoroa, joiden kesto oli rajattu neljään minuuttiin. Valtuutettujen oli siis todella keskityttävä puheessaan vain niihin asioihin, joita he pitivät tärkeinä. Tuomarinkylä …

Lue lisää

Yleisöryntäys Tuomarinkylän maanantai-illassa

Ilmoittautumiseen riitti jonoa.

Lämminhenkinen Pro Tuomarinkylä -tapahtuma & Match Show keräsi Vinttikoirakeskukselle maanantaina 4.5. arviolta tuhat kävijää viettämään keväistä iltaa. Ulkomuototuomarit ry:n järjestämään Match Showhun – leikkimieliseen kaikille roduille avoimeen näyttelyyn – osallistui peräti 329 koiraa – ja kun lukuun lasketaan mukaan muut koirat, junior/senior handlerit, lapsi & koira – kilpailuun osallistuneet sekä lelukoira- ja keppihevossarjalaiset, niin illan …

Lue lisää

PRO Tuomarinkylä -tapahtumassa 4.5.2015 esittelyssä agility

IMG_6361

Agility on koirien esteratakilpailu, jossa koiraa ohjataan erilaisten esteiden yli. Laji sopii kaikille koirille ja ohjaajille. Agilitykilpailuun voi osallistua minkä rotuisen koiran kanssa tahansa, myös sekarotuisen. Suosituimpia rotuja agilityssä ovat belgianpaimenkoirat, bordercolliet, villakoirat ja jackrusselinterrierit.

Lue lisää liitteenä olevasta esitteestä pdf.

PRO Tuomarinkylä -tapahtumassa 4.5.2015 esittelyssä vauhdikas koirien tottelevaisuuslaji

2013_08_10_IMG_3554

Rally-toko on vauhdikas koirien tottelevaisuuslaji, joka pitää sisällään elementtejä perinteisestä tottelevaisuuslajista (toko), koirien esteratakilpailusta (agility) ja musiikin tahdissa suoritetusta tottelevaisuusohjelmasta (koiratanssi). Koiran tottelevaisuuskoulutuksessa on tarkoitus parantaa ja vahvistaa ohjaajan ja koiran välistä yhteistyötä, opettaa koiralle hallittua käyttäytymistä ja ohjaajalle oikeanlaista koirankäsittelytaitoa.

Lue lisää liitteenä olevasta esitteestä pdf.

Puoli kaupunkia: Kontisille Tuomarinkylän Vinttikoirakeskus on toinen koti

Puoli kaupunkia -lehden artikkeli 24.4.2015 Kontisten perheen koiraharrastuksesta, missä Tuomarinkylän Vinttikoirakeskus on isossa roolissa.

Italianvinttikoirien kanssa Kontiset harrastavat vinttikoirien rata- ja maastojuoksua sekä jonkin verran myös näyttelyitä. Kaikkiin näihin lajeihin löytyvät puitteetHelsingin Tuomarinkylästä.

Vinttikoirakeskuksella on vuosittain noin 65 000 käyttäjää 280 päivänä vuodessa. Alueella järjestetään kaikkia koiraharrastuslajeja niin virallisesti kuin epävirallisestikin. Lisäksi alueella on paljon erilaisia kerhojen järjestämiä kursseja, kesä- ja talvipäiviä, ulkoilua yhdessä, tuomarikolleegioita, terveystarkastuksia, trimmauskursseja koirayhdistysten vuosi- ja hallitusten kokouksia. Myös Tuomarinkylän ratsastajat käyttävät tilaa koulutuksiinsa.