Suomen Kuvalehti käsittelee artikkelissaan 12.1.2017 Helsingin ”vihreää” yleiskaavaa metsien näkökulmasta – SK: Yleiskaava mustasi Helsingin vihreät – ”Mahdollistaa lähes kaikkien laajojen metsäalueiden nakertamisen”.
Helsingin 30 laajasta metsäalueesta vain kolme on varmuudella turvassa rakentamiselta uudessa yleiskaavassa. Lopuissa 27:ssä avautuu mahdollisuus rakentamiselle.
Tämä paljastui, kun Suomen Kuvalehti pyysi Helsingin metsiä paljon kartoittanutta luontoselvitysten ammattilaista Keijo Savolaa ristiinvertaamaan Helsingin uuden yleiskaavan merkintöjä ja Helsingin arvokkaita metsäalueita esittäviä karttoja.
Savola on kokenut luontoselvitysten laatija. Hän on rymynnyt metsiä vuosikymmenet ja löytänyt Helsingin metsistä esimerkiksi lukuisia harvinaisia kääpälajeja, jotka kielivät pääkaupungin metsien luonnonarvosta. Savola on myös suojeluaktiivi ja toimii Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirissä.
Savola on seurannut vierestä useita kaavaprosesseja, ja uuden yleiskaavan syntyminen on ollut hänelle tuskaisaa katseltavaa.
”Ensinnäkään kaava ei minun mielestäni ihan noin teknisesti ottaen edusta hyvää maankäytön suunnittelua”, Savola sanoo.
”Sitä on erittäin vaikea lukea. Se ei ole tarkka eikä yksiselitteinen. Silti sille halutaan oikeusvaikutteisen kaavan asema. Sen siis pitäisi ohjata alempia asemakaavoja.”
Savolan mielestä Helsingin uuden kaavan heikkous näkyy kiusallisen selvästi, kun sitä vertaa vaikkapa Vantaan yleiskaavaan vuodelta 2007.
”Vantaan kaava tehtiin täysin toisella tavoin. Siitä saattoi yksiselitteisesti nähdä, mitkä alueet halutaan rakentaa, mitkä säilyttää. Helsingin yleiskaavalla kohdalla näin ei lainkaan ole.”
”Siitä huolimatta Vantaalla on pystytty rakentamaan ihan hyvin.”
”Yleiskaavan seurauksena on melkoinen sotku.”
Helsingin yleiskaavan epävarmuus nousee Keijo Savolan mukaan kaavan suunnittelumääräyksistä, jotka ovat tapauskohtaisia.
”Jatkossa rajanveto maankäytössä ratkaistaan tarkoituksenmukaisuussyillä”, hän valaisee.
”Siis käytännössä jonkin vihreän [säilytettävän luonnon] pikselin puolelle voidaankin ohjata rakentamista, jos vieressä on rakentamispikseli.”
Savola povaa tästä kiistoja myöhemmissä vaiheissa, lähinnä asemakaavoitusta tehtäessä. Yleiskaava ohjaa asemakaavan laatimista.
”Kaavoittaja tulee toteamaan jatkossa monia kertoja, että tämän tietyn viheralueen X saa yleiskaavan perusteella rakentaa, ja että tähän liittyvän kaavamääräyksen perusteella rakentamiseen otetaan vielä lisäksi tuo toinen alue naapuripikselin puolelta”, Savola kertoo.
Tämä tulee johtamaan paikallisiin kiistoihin, joita puidaan oikeusasteissa korkeinta hallinto-oikeutta myöten.
”Povaan, että yleiskaavan seurauksena on melkoinen sotku.”
—
Ehkä näkyvintä sanasotaa käytiin julkisuudessa Helsingin suurimman metsän, Keskuspuiston, länsireunan mahdollisesta rakentamisesta. Myös esimerkiksi Tuomarinkylässä lähimetsien puolustajat nousivat vastarintaan.
—
Kuva. Hiihtäjä Keskuspuistossa Helsingissä 3. tammikuuta 2017. Teemu Salonen / Lehtikuva.
Uusi yleiskaava on valtava voitto vihreille, kuten he ovat itse todenneet.